Konetekniikka (AMK)
Osaamiskuvaus
Konetekniikan insinööritutkinnon suorittaneella on vahva konetekninen osaaminen, jonka avulla hän osaa soveltaa luonnontieteitä teknisissä ratkaisuissa. Hän osaa tuotekehityksessä ottaa huomioon tuotteiden käytettävyyden, kestävyyden, kustannukset, valmistettavuuden, turvallisuuden ja elinkaaren. Hän ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen toiminnassaan. Tuotekehityksen ja tuotannon nykyaikaiset digitaaliset työkalut ovat hänelle tuttuja ja hän hallitsee niiden käytön. Hänellä on myös hyvät valmiudet jatkuvaan ammatilliseen kehittymiseen sekä kansainvälisessä ympäristössä toimimiseen. Tuotanto-osaamisessaan hän kykenee hahmottamaan tuotannon automatisointiin ja johtamiseen liittyvät asiat sekä ymmärtää tuotantojärjestelmiä. Hän myös ymmärtää tuotannon ja tuotekehityksen vaikutuksen ympäristöön ja osaa optimoida niissä tarvittavat resurssit. Yrittäjämäisen ja innoavatiivisen asenteen myötä hänellä on hyvät edellytykset yrittäjänä toimimiseen.
Koulutuksen sisältö ja osaamisen rakentuminen
Ihmiset tarvitsevat koneita hyvinvointinsa edistämiseen ja tukemiseen. Helppokäyttöiset ja turvalliset koneet ovat yksi tämän päivän tärkeimmistä hyvinvoinnin lähteistä. Edullinen ja laadukas tuotanto takaa tämän hyvinvoinnin lähteen useimmille ihmisille. JAMKin konetekniikan tutkinto-ohjelma kouluttaa opiskelijoita suunnittelemaan ja kehittämään näitä koneita ja laitteistoja sekä niiden laadukasta tuotantoa. Suuntautumisvaihtoehdon mukaan tutkinto-ohjelma tuottaa asiantuntijoita tuotekehitykseen tai -suunnitteluun sekä tuotantotekniikkaan. Henkilökohtaisen opintosuunnitelman avulla opiskelija voi myös painottaa osaamisaluettaan tuotantotalouteen tai yrittäjyyteen.
Käytäntöön soveltaminen ja toimeksiantoina tehtävät projekti- ja harjoitustyöt ovat olennaisia opiskelussa. Projektityöt tehdään pääosin yrityksille, mutta niitä voidaan myös tehdä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan hankkeisiin. Tutkinto-ohjelman laajan kansainvälisen yhteistyöverkoston ansiosta osassa opintoja ja projekteja on mukana kansainvälisiä opiskelijoita, mikä antaa osaltaan valmiuksia kansainvälisyyteen, jota tarvitaan yhä enemmän konetekniikan insinöörin työssä. Opiskelijoiden on myös mahdollista suorittaa opintoja, harjoittelu, opinnäytetyö tai kaksoistutkinto ulkomaisissa yhteistyöammattikorkeakouluissa.
Konetekniikan insinööri työskentelee uusimpien tekniikoiden suunnittelu- ja käyttöönottotehtävissä konepajojen tuotannossa tai erilaisissa koneiden ja laitteiden tuotekehitys- ja suunnittelutehtävissä. Konetekniikan tutkinto-ohjelman yhteistyö ulkomaisten oppilaitosten ja yritysten kanssa antaa opiskelijalle mahdollisuuden vahvaan kansainvälistymiseen. Näitä mahdollisuuksia on mm. kaksoistutkinnossa tai vaihdossa suoritettavat ulkomaisen ammattikorkeakoulun opintojaksot ja ulkomailla suoritettu harjoittelu ja/tai opinnäytetyö. Yrittäjyysnäkökulma ja yrittäjämäinen asenne ovat myös tutkinto-ohjelmalle ominaisia piirteitä.
Konetekniikan tutkinto-ohjelmasta valmistuneella insinöörillä on selkeä kuva omasta oppimisestaan ja hän ymmärtää opiskelun jatkamisen tärkeyden myös työelämässä. Hän tuntee ja osaa hyödyntää työelämässä käytettäviä menetelmiä ja työkaluja. Vahvan matemaattis-luonnontieteellisen pohjan ansiosta uusien asioiden omaksuminen alalla on hänelle nopeaa ja vaivatonta.
Tuotekehityksen suuntautumisvaihtoehdossa painottuu koneensuunnittelu ja käyttäjäkeskeinen suunnittelu. Koneen, sen osien ja laitekokonaisuuksien mitoittaminen nykyaikaisilla ohjelmistoilla ja mitoituksen periaatteet tulevat tutuiksi.
Tuotantotekniikasta valmistuvan insinöörin vahvuuksiin kuuluvat erilaisten tuotantojärjestelmien ja -verkostojen kehittämisen ja ongelmanratkaisun menetelmät. Hän hankkii osaamista myös tuotannon automatisoinnista ja valmistusprosesseista. Suuntautuminen antaa myös osaamista nykyaikaisen kunnossapidon kehittämiseen.
Opintojen joustava toteuttaminen
Päiväopiskelussa seurataan viikoittaista työjärjestystä ja siihen liittyy runsaasti luokka- ja laboratoriotiloissa tapahtuvaa lähiopetusta, josta osa voidaan suorittaa myös verkossa. Tämän lisäksi opiskelijoilla on itsenäisesti (yksin tai ryhmissä) suoritettavia harjoitustöitä ja -tehtäviä.
Monimuoto-opiskeluun osallistuminen edellyttää valmiuksia toimia digitaalisissa oppimisympäristöissä. Monimuoto-opiskelussa yhdistetään itseopiskelua sekä verkko- ja lähiopetusta joustavasti toisiinsa aika- ja paikkasidonnaisuuden vähentämiseksi. Tällainen opiskelu vaatii opiskelijalta enemmän itseohjautuvuutta. Monimuoto-opiskelu soveltuu henkilöille, joilla on aiempaa alaan liittyvää osaamista tai joka elämäntilanteen johdosta haluaa enemmän joustoja opintojen suorittamisajankohdan tai -paikan suhteen.
Opiskelijalle on tarjolla vaihtoehtoisia tai vapaasti valittavia opintoja myös suomalaisissa ja ulkomaisissa kumppanikorkeakouluissa, esimerkiksi muissa ammattikorkeakouluissa (CampusOnline-tarjonta), yliopistoissa ja EduFutura-yhteistyöoppilaitoksissa (Jyväskylän yliopisto ja Gradia). Myös muualla suoritettuja korkeakouluopintoja tai muuten hankittu osaamista voidaan hyväksilukea tutkintoon. Korkeakouluopinnoista tulee olla todistus tai muu dokumentti, muuten hankittu osaaminen tulee osoittaa todeksi kuvaamalla tai näyttämällä. Lisätietoja opinto-oppaassa.
Työelämäläheinen oppiminen
Konetekniikan alalla, työelämässä tapahtuu jatkuvaa kehittymistä. Yritysten käyttöön tulee koko ajan uusia ohjelmistoja, järjestelmiä ja laitteita. Tämä kehitys huomioidaan myös tutkinto-ohjelman osaamistavoitteita suunniteltaessa. Työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä ja laboratoriolaitteistoja uusitaan näiden tarpeiden mukaisesti.
Työelämälähtöisyys näkyy opiskelijalle koko opintojen ajan. Ensimmäisissä opintojaksoissa pyritään järjestämään vierailuja lähiseudun alan yrityksiin eli mahdollisiin tuleviin työpaikkoihin. Myöhemmin opiskelijoilla on tarjolla projektikursseja, joissa ratkotaan yrityksiltä saatuja tehtävänantoja. Projektit voidaan toteuttaa soveltuessaan monialaisina. Yrityksistä kutsuttavat vierailijaluennoitsijat esittelevät opiskelijoille alan uusimpia käytänteitä. Ammattiaineiden harjoitukset sekä laboratoriotyöt vastaavat mahdollisimman pitkälle työelämässä eteen tulevia työtehtäviä.
Opintoihin kuuluu 30 opintopisteen laajuinen harjoittelu, joka suoritetaan oman alan työtehtävissä. Tämän avulla opiskelija saa hyvän kuvan valmistuvan insinöörin työtehtävistä. Opintojen lopussa tehdään 15 opintopisteen laajuinen opinnäytetyö. Suurin osa opinnäytetöiden aiheista on erilaisia yrityksiin tehtäviä kehittämistöitä. Usein ne tehdään myös yritysten toimitiloissa. Opintojaksoja voidaan myös opinnollistaa, kun omat mahdolliset työtehtävät siihen soveltuvat.
Työelämäläheistä oppimista, kuten ammattitaitoa edistävä harjoittelu, opinnäytetyö ja erilaiset työelämäprojektit, sisältyy AMK-opintoihin koko opiskelun ajan. JAMKissa työelämäläheisen ja opiskelijalähtöisen oppimisen toimintamallina on JAMK Future Factory®. Se yhdistää työelämän toimijat, opiskelijat, JAMKin asiantuntijat sekä työelämäläheiset LAB- ja muut oppimisympäristöt. Opiskelijoille se tarjoaa monialaisen ja työelämäläheisen projektiopiskelun lisäksi mahdollisuuden kehittää tulevaisuuden työelämätaitojaan, urapolkujaan ja työelämäverkostojaan.
Myös opinnollistaminen on työelämäläheisen oppimisen mahdollisuus. Sillä tarkoitetaan työn, projektiopintojen, Future Factory tms. -toiminnan ja opintojen yhdistämistä. Opinnollistamisesta laaditaan suunnitelma ja toiminta dokumentoidaan opettajan kanssa sovitulla tavalla. Lisätietoja opinto-oppaassa.
Uramahdollisuudet ja työllistyminen
Tutkinto-ohjelma valmentaa teollisuuden tuotannon kehitys- ja asiantuntijatehtäviin tai erityyppisiin tuotekehitys- ja suunnittelutehtäviin. Lisäksi se antaa valmiuksia yrittäjänä toimimiseen ja kokemuksen karttuessa esimiestehtäviin.
Tuotantotekniikan suuntautumisesta valmistuneet ovat työllistyneet tuotannon kehittämis- ja ohjaustehtäviin sekä kokemuksen karttuessa tuotannon johtamisen työtehtäviin.
Tuotekehityksen suuntautumisesta valmistuneet ovat työllistyneet tuotekehitys- ja koneensuunnittelutehtäviin ja kokemuksen karttuessa tuotekehitys- ja suunnittelutoiminnan esimies- ja johtamistehtäviin.
Täydentävillä opinnoilla opiskelijalla on mahdollisuus hankkia kohdennettua osaamista erilaisiin työtehtäviin esim. hankintatehtäviä tukemaan.
Kelpoisuudet
Ammattialalla ei ole tutkintoon liittyviä ja säädöksiin perustuvia erityisiä kelpoisuusvaatimuksia.
Jatko-opinnot
Ammattikorkeakoulututkinnon opiskelija voi valmistuttuaan ja vähintään kahden vuoden työkokemuksen jälkeen hakeutua ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Opintoja voi jatkaa myös hakeutumalla esimerkiksi yliopistojen maisterikoulutuksiin tai vastaaviin tai ammatilliseen opettajankoulutukseen. Ammattikorkeakoulututkinnon jälkeen on luonnollisesti mahdollista jatkaa myös ulkomaisissa korkeakouluissa Master-tason koulutusohjelmissa. Ammattikorkeakoulu tarjoaa myös täydennyskoulutusmahdollisuuksia erikoistumiskoulutuksissa, avoimessa ammattikorkeakoulussa, verkko-opintoportaalissa (CampusOnline) ja työelämäperusteisessa täydennyskoulutuksessa.
Jos opiskelija suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon, hän voi hakeutua yliopistojen tieteellisiin tai taiteellisiin jatko-opintoihin (37 §/558/2009).
Koulutuksen suunnittelu
Konetekniikan tutkinto-ohjelman tavoitteena on tuottaa elinkeinoelämän tarpeita vastaavia insinöörejä. Tutkinto-ohjelman osaamistavoitteet on määritelty elinkeinoelämän nykyisten ja tulevien tarpeiden perusteella käyttäen hyväksi yritysten henkilökuntaa, alan asiantuntijoita ja julkisia tulevaisuutta luotaavia tutkimuksia. Koulutuspäällikkö vastaa, koulutusvastaavan kanssa, konetekniikan tutkinto-ohjelman osaamistavoitteiden suunnittelun etenemisen seurannasta ja resurssien hallinnasta.
Osaamistavoitteita laatii työryhmä, joka koostuu tutkinto-ohjelmien opettajista. Työryhmän jäsenet neuvottelevat oman osaamisalueensa elinkeinoelämän edustajien kanssa työelämän osaamistarpeista. Työryhmä kokoaa osaamistavoitteet ja määrittelee ne tutkinto-ohjelmalle.
Osaamistavoitteet jaetaan osaamisalueisiin ja niiden sisäisiin pätevyyksiin sekä sisällytetään tutkinto-ohjelman rakenteeseen eri moduulien ja niihin sisältyvien opintojaksojen muodossa. Osaamistavoitteita pohditaan neuvottelukunnassa, joka koostuu elinkeinoelämän edustajista, opiskelijajäsenistä, koulutuspäälliköstä ja koulutusvastaavasta.
Vastuuhenkilö
Petri Luosma
Lehtori, teollisuustekniikka
+358407468605
etunimi.sukunimi@jamk.fi